Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.

1

Karttaselain / Vs: Kartta kännykästä TV-OUTilla isommaksi

« : Tammikuu 11, 2010, 08:20:29 »

  " Maastokarttojen käyttö veneilyssä on vähän niin ja näin "  onko nuin ? Luulisi että maanmittauslaitos on "rakentanut" samalla datalla karttapaikan viittojen kordinaatit kuin vesistö 
    karttojensakin eikä vaivaudu niitä erikseen lätkimään sinne tänne ?

Maanmittauslaitoksella ei ole juuri ollut osaa eikä arpaa merikarttojen kanssa, vaan niitä on tehnyt Merenkulkulaitos, joka myös vastaa virallisten väylien linjauksista. Kun Merenkulkulaitos on muuttanut väylää, syvyystietoja tai viitoitusta, niin muutosten päätyminen MML:n maastokartoille on vienyt aika kauan - toivottavasti nykyään tietojen päivitysväli on tiheämpi.

    Ainakin viime kesänä joka viitta oli siinä missä kännykkä näyttikin eräällä toisella maastokarttaohjelmalla joka myös perustuu samoihin aineistoihin.

Kokemuksesi on varmasti tosi. Silti Suomessa on satoja - ellei tuhansia - viittoja, jotka eivät ole enää maastokartan osoittamassa sijainnissa.

     
    Empä luottaisi 2000 euron plotteriinkaan sen enempää kuin 20 euron karttaselaimeen ja epäilen ettei monikaan plotterin omistaja päivittele laitettaan riittävän usein JOS KOSKAAN.

Naulan kantaan. Maastotiedot tarkentuvat ja infrastruktuuria rakennetaan/muokataan jatkuvasti, jolloin vuosia vanha kartta-aineisto on melkeinpä suurempi riski kuin kartattomuus, ainakin jos ongelmaa ei tiedosta.

    Nooh tähän asti pärjätty tsaarin aikoihin päivitetyillä vihreä/valkosilla paperisilla merikorteilla joissa jokin niemenkärki heittää 50 metriä.
    joten kai tässä parempaan suuntaan ollaan menossa näissä sähköisissä kartoissa ja niiden tarkkuuksissa.

    Ai niin ja ei muuten mene karille vaikka ajaisi sen vanhentuneen väylän mukaan mutta kyllä näissä ahtaissa paikoissa kannattaa katsella eteensä
    enemmän kuin karttoihin.

Sisävesien vihreitten merikarttojen pohjat olivat tosiaan ajalta ennen ilmakuvausta, mutta helkatin hyvin ne sopivat suhteelliseen navigointiin. Ongelmia alkoi syntyä, kun niitä alettiin käyttää paikannuslaitteiden kanssa.

Summa summarum, eteensä katsominen on tärkeämpää kuin se kartan tuijottaminen - oli siinä kartassa sitten mitä tahansa.
   

2

Karttaselain / Vs: Kartta kännykästä TV-OUTilla isommaksi

« : Joulukuu 28, 2009, 14:29:25 »

Veneillessä karttaa tihrustaessa varsinkaan ahtaissa paikoissa (paljon viittoja) ja veneen heiluessa
 viittoja ei taida oikein erottaa pieneltä kännykän näytöltä. (näin epäilen eli en ole vielä päässyt kokeilemaan)
 

Maastokarttojen käyttö veneilyssä on vähän niin ja näin, sillä niissä väylien ja viittojen sijainnit voivat olla varsin vanhentuneita. Varsinkin ahtaissa paikoissa väyliä on voitu linjata uudelleen, ja samalla on saatettu vaihtaa viittojen tyyppejä.

Lisäksi täytyy muistaa, että valtaosa (pienten tai väylättömien) järvien syvyyskäyristä on todella suuntaa-antavia. Tämä siksi, että ne perustuvat ympäristöviranomaisten vesimäärälaskentoja varten tekemiin summittaisiin mittauksiin. Mittauslinjojen väliin mahtuu vaikka kerrostalon kokoisia kareja.

Toki jokainen vastaa omasta veneilystään, mutta mainitut asiat on hyvä tiedostaa käytettäessä ko. karttoja.

3

Karttaselain / Koordinaattien syöttö / koordinaatistot

« : Joulukuu 27, 2009, 16:53:28 »

Kohdehaussa on toiminto, jolla voi antaa haluamansa sijaintitiedon osoitteen lisäksi myös koordinaatteina. Käytettävissä on YKJ- eli KKJ-tasokoordinaatiston kolmoskaista ja WGS84-koordinaattijärjestelmä, josta vieläpä kaksi eri kulman esitysmuotoa (d.d ja d m.m). Kiitos useammasta vaihtoehdosta.

Toiminnon käyttöliittymäteksteihin (ja tietysti ohjekirjan vastaavaan osaan) tulee kuitenkin tehdä sellainen korjaus, että YKJ:n kohdalta korvataan teksti "Lat,Lon" tekstillä "P,I" tai "N,E". Nämä ovat yleisesti käytössä olevat lyhenteet pohjois- ja itäkoordinaateille - englanniksi northing ja easting.

Tämä siksi, että YKJ:n koordinaatit ovat metreinä (kuten lähes kaikissa tasokoordinaatistoissa), jotka eivät siis ole missään tapauksessa latitudeja eli leveysasteita tai longitudeja eli pituusasteita. Astemitat kuuluvat maantieteellisiin koordinaattijärjestelmiin kuten WGS84 tai EUREF-FIN. Nuo WGS84:n kaksi esitysmuotoa d.d ja d m.m ovat nimenomaan tapoja ilmoittaa latitudeja ja longitudeja.

Kiitos suhteellisen hyvin toimivasta mobiilista WMS-palvelusta.