Tutkin noita välimuistissa olevia karttoja ja osassa näyttäisi olevan melkein sama alue kahteen kertaan, onko molemmista mennyt karttalatauksia?
Ja toinen kysymys vielä, että onko karttalehdet eri kokoisia eri puhelinmalleissa. Itselläni on isompinäyttöinen puhelin (5800) ja isälläni pienempinäyttöinen niin näyttäisi että isä sai vaan pienen alueen sillä karttalehtimäärällä, millä minä sain paljon isomman.
Hei Juketsu! Havaintosi ja pohdintasi osuu varsin oikeaan. Kuten Karttaselaimen sivuilla ja käyttöohjeessa todetaan, Karttaselaimen Nokia/S60 -versiossa yksi karttalehti on aina yhden puhelimen ruudullisen kokoinen. Tämä tietysti tarkoittaa sitä että puhelimissa joissa on suurempi ja tarkempi näyttö, karttaa saa samalla karttalehtimäärällä enemmän. Tästä on tarkka selvitys tuotekuvauksessa:
http://www.karttaselain.fi/Features?featureName=2500MapTilesKarttaselaimen Nokia/S60 -versio ei siis käytä ns. karttatiilejä vaan jokainen karttalehti on aidosti yhden ruudun kokoinen. Tästä on sekä hyötyjä että haittapuolia joita en lähde tässä kovin tarkasti erittelemään. Lopputulemaltaan tällainen "kokoruudun kartan" toimintamalli on edullisempi loppukäyttäjille ja tekee sovelluksesta yksinkertaisemman. Toisaalta karttojen lataus tässä mallissa on hitaampaa ja näytölle jää välillä tyhjää harmaata aluetta. Samoin välimuistiin kertyy karttalehtiä joissa on päälekkäisyyttä 30-50% tilanteesta riippuen.
Karttaselaimen nykyinen iPhone-versio käyttää tiilipohjaista karttaa (yksi karttalataus tarkoittaa tällöin yhden 240x240 karttatiilin latausta) ja myöhemmin julkaistava Karttaselaimen Nokia/Qt -versio käyttää myös karttatiileihin perustuvaa karttapohjaa. Tässä mallissa tärkeimpiä hyötyjä on karttojen nopeampi lataus, parempi ja nopeampi hallittavuus (tietokantapohjainen karttarakenne) ja parempi kuvan laatu (ei enää harmaata tyhjää aluetta). Haittapuolena on se että tämä malli kuluttaa enemmän karttalatauksia pääosin siksi että karttaa ladataan väistämättä myös ruudun reunojen ulkopuolelta jolloin tulee "turhia" karttalatauksia.
Molemmissa toimintamalleissa on siis sekä hyötyjä että haittoja. Toivottavasti tämä valotti asiaa.
